Syksyllä muskarissa alkaa kanteleen soitto. Ostin käytetyn viisikielisen, jota poika nyt hartaana näpräilee.

Tänä aamuna sain esittelyn. Kaikki viisi kieltä olivat saaneet nimet. Koska meidän perheessä on vain kaksi jäsentä, piti mukaan ottaa pari serkkutyttöä ja Suuri Tuntematon.

Lyhyin kieli on Ronja, ja seuraava on Reetta eli kaksi Pikku-Akkakieltä. Sitten tulee Silmun oma Pikku-Ukkokieli. Toisiksi pisin on Mammakieli. Pisin eli matalin kieli on Isän kieli. "Siksi, kun se kielen Ukkotappi on kaikkein kauimpana ja mun isä on niin kaukana."

On se niin syvästi liikuttavaa, miten usein isä tulee mieleen, vaikka onkin Suuri Tuntematon. Silmu ei millään voi muistaa isäänsä, koska he eivät ole tavanneet lähes viiteen vuoteen. Voi kun sinä Suuri Tuntematon tietäisit ja ymmärtäisit, miten paljon voisit pojalle merkitä ja miten paljon iloa hän voisi sinun elämääsi tuoda. Hän ajattelee sinua paljon enemmän kuin ansaitsisit. Minun on vaikea ymmärtää sinua!

Ainoa pakko, joka sinut voi ajaa pojan elämään olisi ankara sisäinen pakko sinussa. Oi kunpa se iskisi!