Voi hitto, että se ylpeys käykin lankeemuksen edellä! Pitikö mennä paukuttelemaan henkseleitä, että tupakka on jätetty kuin vanha rukkanen. Tosta vaan.

Ei se ihan niin käynyt. Noin kuukausi sitten se rukkanen oli taas kädessä. Voi ketunketunkettu!

Pyörittelen Pasi Koivusen vieroituscd:tä käsissäni, mutta vetkuttelen. Tupakointi tuntuu taas liian kivalta. Tiedän, että päätös on jo tehty ja lopetus on edessä, suggestiot ja rentoutus tulevat taas avuksi, mutta mitäs omaa mulla sitten on jäljellä?

Kapinaa tydyttyttydyydyy kapinaa Helsingin kaduilla (versio Maukka Perusjätkästä)